torstai 25. lokakuuta 2012

MULLA EI OO KETÄÄN MUUTA, JOLTA VOISIN PYYTÄÄ APUA..









Rakastan hetkiä, ku ulkona paistaa aurinko, ja ku kävelen, jalkojen alla kuuluu jäätyny ruohikko. Kuulokkeista kuuluu rauhottavaa musiikkia ja kun käännyn aurinko paistaa suoraan silmii. Kun pysähdyn, tuijotan tyyntä järvee ja huomaan kuinka aurinko lämmittää kasvoja. Olen onnellinen.

Tän hetkiset fiilikset.. Eilen fiilikset oli kyllä niin päinvastoin. Itkua, huutoa.. Ainut hymyilyn aihe oli, ku mulle sanottii, et ihminen haluis tulla mun luo, halata, silittää mun päätä ja lohduttaa. Se sai mut ajattelee, et mitä tekisin ilman mun ystävii. Harvoin tapaa ihmistä, joka sanoo "valita vaa, ei se mua haittaa" Oli ihanaa kerranki mennä nukkumaa hymy huulil ja miettii mieles "mitä tekisinkää ilman teitä?"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti